And so the story goes, didadi, didadidadidadi...
Itseä on jo pitkän aikaa rassannut kun ei ole päässyt tekemään mitään. Lisäpontta vielä antois kun oli toissapäivänä vetänyt jäähän tuo lähijärvi jossa meillä talvisin jäärata on...
Lahna kirjoitti:Kertomuksen vastoinkäymisistä tulee pakostikkin mieleen Kummeli vitsi:Ku stefa laittaa niin se on jämpti
Itse asiassa juuri tuosta tää mun nicki juurensa juontaa. Oli nääs lukioaikoina tapana joskus perjantai-iltaisin (tai iltapäivisin jo) istuskella yhden kaverin luona, ottaa vähän olutta ja katsella videoilta vanhoja kummelipätkiä. Tuli sitten joku perjantai katseltua tuota legendaarista rallipätkää ja kun vielä olin samana päivänä rassannut jotain sen samaisen kaverin "system porsche" -ibizasta, niin siitä se tarina sitten jotenkin lähti muutaman oluen lentoon laittamana. Eipä tämä samainen kaveria mua edelleenkään millään etunimellä kutsu
Esto_r kirjoitti:Ja oon jo ootellu et päivittelisit sivujas (todella mukavaa luettevaa!)
Ja nyt ei voi muuta ku ootella ja kyttäillä millon tulee jatkoa tälle!!!
Sivuja on pikkuhiljaa kirjoiteltu uusiksi, tosin päivitykset makaavat vielä läppärillä. Ja tässä tuota jatkoa tulee
arpati kirjoitti:Kuullostaa hyvin tutulta tuo hallin siivoaminen Laughing Mulla se on aina vaiheessa Embarassed
Aina välillä ottaa ja siivoilee mutaman tunnin niin on pirun paljon mukavampi sitten puuhailla, ja aina ihmetyttää raivailun jälkeen se, että "mistäs näitä työkaluja on näin paljon tullut".
Jaska HKI kirjoitti:Kun käsiläänkin tekee jotakin niin kyllä siinä tuota pääkoppaakin tarvitaan.Ainakin hitsien A-mitat ovat sitä luokkaa,että pitäisi kiinni pysyä.
Meinannut itsellä olla viime ajat tuota kaikenlaista teoriaa niin paljon että tosissaan kaipaa jotain "oikeaakin" tekemistä, meinaa vaan unohtua monet asiat mitkä normaalisti olisi katsonut varmasti paremmin. Kuten juuri tuo palojen väärin hitsaaminen. Vaikea selittää tuota ilmiötä, mutta sitä herpaantuu tuollaisiin pikkuasioihin joissa on helppo mokailla, tai ettei ota kaikkea huomioon. Kuten tänään taas huomasin, mutta siitä lisää alempana. Hitsit vain näyttävät noissa kuvissa rupisemmilta mitä oikeasti ovat
Mutta kiinni pysyvät.
Vähän meni quote-järjestys sekaisin, mutta olkoot... Eli itse asiaan jälleen.
Tosiaan tuota lunta oli jälleen sadellut viitisen senttiä ja siitähän se oli aloitettava. Ei muuten mene tavan lapiolingosta (siis sellainen traktoriin tuleva) tuollainen suojalumi yhtään läpi, ja vielä kun maa sen lumen alla ei ole jäässä, niin on melkoisen tarkkaa puuhaa tuo linkoaminen. Ja kun ei se lumi läpi mennyt, niin vetelin sitten perässäni vaan kasoja jontkaan. Hyvä tuli kuitenkin taas.
Aamuhan (taas oli kyllä jo puolipäivä) on aina hyvä aloittaa pienellä jumpalla että alkaa veri kiertämään ja silleen, eli hii-op:
Jostain syystä kamera valotti tuon aika hämäräksi. On muuten niinkuin kahteen tyttöön ihan täysi homma kääntää tuo laitos nutulleen. Oli sentään kone pois, muuten olisi voinut jäädä kääntämättä.
Nyt kun sitten jäsenet oli vetreänä, niin aloittelin kalistuksenvakaajan ihmettelyn, eli tarkoitus oli moinen kahdentaa. Muuten han tuo operaatio on aika simppeli, mutta en yhtään muistanut minkälaisilla pannoilla nuo ovat päistään yleensä yhteen liitetty. Päätin sitten kääntää lattaraudasta sopivat pannat, kun en jaksanut mennä suuresta ja mahtavasta internetistä mennä mallia katsomaan. Tuohon tarkoitukseen tein oikein erikoistyökalun
Eli pari pyörötangon pätkää ja latanpätkä väliin, sitten vain hepseillä latan päähän kiinni, ja pillillä lattaa punahehkuun. Eikä aikaakaan...
Tuosta sitten vain rälläkällä latta poikki, vähän vasaralla naputtelua ja hitsillä katkos kiinni. Siiten vain reikä läpi kiristyspulttia varten ja sovittamaan. Ja hyvinhän se kävi.
Tuossa korikiinnikkeen päälä näkyy myös sovitepalat joillaiset tein korin ja tuon kiinnikkeen väliin, jotta ylempikin tanko pysyisi paikallaan. Toisekseen koska alatukivarsia on tuotu eteenpäin, niin eihän nuo kiinnikkeet enää vanhoihin kohtiin osu, joten rälläkällä korista vain pultit poikki. Yksi olisi pitänyt joka tapuksessa laikata, koska mutteri päätti jäädä vain pyörimään ympyrää pultin puoleenväliin, eikä siitä liikkunut yrityksistä huolimatta. Eli kaikki pois vaan.
Viime talvena kävi sellainen pieni "HUPS" jääradalla. Meni ladasta umpio ja alatukivarsi tuon hupsauksen seurauksena. Eli pirun jäiset penkat ja mutka kunnolla pitkäksi, ja kuskinpuolen etukulmaan tälli. Vaihtelin sitten sen alatukivarren ja oioin vähän peltejä. Lulin ettei siitä sen enempää, mutta olipas se näköjään ollutkin ihan kunnon tälli.
Elikkäs runkoaisaan oli ilmestynyt pieni vekki. Mittailin koria hieman ja toesin mittatarkkuuden rajoissa tuon olevan mitätöntä. Ottaen huomioon tukivarsien siirtelyt muutenkin. Mutta hieman yllätti, että oli se sittenkin ollut aika kova tälli.
Mutta sitten sen itse pääpahan kimppuun, eli modattua etuakseli auton alle sovittelemaan. Vetelin heti "aamulla" tuohon rostexin pintaan ja vähän vauhditin pillin aknssa kuivumista. Ja tuo olikin täysin asennuskuiva silloin kun oli tarvis.
Eikä siinä ihmeitä, sehän lupsahti paikoilleen vallan mallikkaasti kun hieman rummutti massavasaralla tahtia.
Sitten alkoikin se hankala työ, eli saada alatukivarret paikoilleen. jouset painoivat noita niin vimmatusti ulospäin ja noiden hallitseminen kolmeen suuntaan yksinään tuntui melkoisen hankalalta. Etenkin kun olisi vielä pitänyt pulttikin saada pyöritettyä.
Mutta pari kuoramliinaa sopivasti viriteltyinä, siihen vielä vinka avuksi ja pari kankea niin tukivarsi alkoi tietää apikkansa, tosin kädet meinasi loppua kun ei niitä ollut kun nämä kaksi vaivaista. Kun sain toisen pultin nysvättyä jengoilleen, niin tuli mieleen etten ole muuten kokeillut noiden tekemieni palikoiden reikäjakoa. Mittasin kyllä sen reikien välin, mutten sitten kokeillut... Kun toista päätä tukivarraesta vipusin kohdilleen, niin tukivarsi otti ja kopsahtikin siihen hitsaamaani palikkaan, pirhana. Eli oli toisessa päässää liikaa ylitystä jengan jälkeen. Homma ratkesi helposti kun vedin rälläkällä siivun pois. Ja tukivarren vipuaminen paikoilleen. Se reikäjako oli muuten aivan justiinsa
Kuitenkin noita kesällä porailen duunissa varmaan joka päivä, niin on oppinut edes mittaamaan ja poraamaan
Sitten vain alapään kimppuun (
) ja samat hommat. Tuossa hieman noita mun virityksiä.
Kun noita tukivarsia temmelti paikalleen niin välillä meinasi usko jo loppua niin piti olla hieman täytehommaa. Tutkailin siinä tuota ladan pohjaa ja tuumasin että ompas päässyt korroosio hieman siihen iskemään. Joten aina kun tuntui ettei tuo tukivarsien kanssa painiminen edennyt niin vähän aikaa rapsuttelin, hioin ja maalailin pohjan ruosteita.
Tuosas rupeaa jo yli puolet olemaan mitä tuli putsailtua. Olen saanut joksenekin tarpeekseni ruostekorjauksista niin ajattelin että yritän hankkia tuolle korille joitain lisävuosia ennen tuota ikävää paikkojen liimailua. Ihan veikeänä asiani, niin yhtään reikää ei pohjassa ollut, mutta sellaisia alkavia ruosteita kyllä sitä enemmänkin. Eli aika viimeisellä hetkellä kerkisin tuohon puuhaan
Sitten kun etuakseli oli paikoillaan, niin rupesin tuota tuplavakaaja-pakettia hahmottelemaan. No, eihän se tietenkään käynyt kun tukivarsia oli tuotu eteen ja sivuille aika reilusti, niin vakaaja oli eittämättä aivan liian kapea. Ennemminhän ajokoiralta kusi loppuu kun multa keinot
Penkkiin kiinni ja hissukseen lämpöä antamaan. Lämmittelin tuota kaikessa rauhassa hyvin laajalta alalta, sitten keskitin aina enemmän lämpöä keskivaiheille kunnes alkoi tuttu punahehku löytyä ja fiksumpi antaa periksi. Eli siis tuli mutka siihen vakaajaan
Kävin sovittelemassa että aika kohdallaan on ja aloin jäähdyttelemään tankoja. Eli annoin aina välillä pillillä lämpöä vakaajiin jotteivat liian nopeasti jäähtyisi. Saa nähdä miten kävi kestävyydelle.
Kuitenkin vakaajapaketti istui nyt auton alle ja ruuvailin päät tukivarsiin kiinni ja hepsasin tekemäni aluspalaset runkoon kiinni. Sitten vain poralla 6,8mm reiät ja M8 jengat uusille kiinnityspulteille. Jälleen pinnapultit liimalla kiinni ja vakaajapaketti kiinni. Kävi kuin isä äitin selkään.. Vai miten se ny oli...
Sitten rupesinkin raidetankoja hahmottelemaan. Ja tässä vaiheessa tajusin jotain mikä oli jäänyt huomiotta kun tuon tangon paikkaa suunnittelin. Tuo vakiokorkeus ei olekkaan hyvä jos etuvetoisen tangon laittaa. Koska toin hammastankoa sivusuunnassa reilusti vasemmalle jotta sain rattiakselin kohdalleen, niin tangon päästä jäi hyvin lyhyt matka kääntövarteen. Jolloin nivelissä ei riitäkkään kääntymä millään. Tanko olisi pitänyt sovittaa huomattavasti alemmas! Eli tällainen pulma, kuvassa molemmista nivelistä käännetty liikkeet tappiin. Repsikan puolellahan tätä ongelmaa ei ole.
Eivät kohtaa juu. Noh, mietintämyssy päähän. Vaihtoehtoina on että jotain on siirretettävä: hammastankoa, kääntövarsia tai palloniveliä. Hammastankoa jos toisi alas niin se tulisi hyvin alttiiksi osumille ja rattiakseli tuli jo lattiasta läpi -> ei hyvä. Kääntövarret ovat valua -> huonot muokata ellei tekisi kokonaan uusia. Mutta jos muklauttaisi pallonivelet kääntövarren yläpuolelle niin linja olisi aika hyvä, tosin kalvainta pitäisi hieman käyttää krtioiden ajamiseen ja kun katselin hieman raidetankojen kulmaa, jos näin tekisi, niin autosta voisi tulla aika yliohjaava. Tämä kuitenkin nyt ykkösvaihtoehto, jätin kuitenkin vielä päätöksen teon ja siirryin ihmettelemään rattiakselia.
Hain regatan rattitolpan, irroitin siitä alimman nivelpätkän ja rupesin tähtäilemään sitä hammastangossa olevan booritökön jatkoksi. Suoraan päin tulipeltiä. Onneksi noheva teki hammastangon kiinnityksen siten että sitä voi pyörittää suhteessa etuakseliin. Pultit löysälle, kääntämään hammastankoa ja sopivin kohta löytyikin helposti. Ihan se ei ladan orkkispaikalta tule tulipellistä läpi, mutta riittävän lähelle.
Eli ihan tuon kolon yläreunassa on alkuperäinen reikä.
Samalla kun ihmettelin noiden raidetankojen kanssa, niin heitin sen ohjausvaimentimen mäkeen. Kun veti tankoa toiseen reunaan nopeasti ja laski irti, niin tuo vaimennin veti sen takasin. Muutenkin se jäykenti toimintaa kohtuuttomasti. Ihan riittävä jumppa on veivata jäällä kuitenkin, ilman tuollaisia jarruja vielä välissä.
koska auton on kyljellään, niin jätin rattiakselin tarkemman sovittelun myöhempään ajankohtaan, joso lisi vaikka helpompi kulku kabiiniin
Tähän mennessä pohjan paikkamaalukset olivat jo kuivuneet, joten aikani tuhrin pensselillä dinitrolin massaa pohjaan ja päätin päiväni.
Huomen aamu ei siitten todennäköisesti alakkaan lumitöillä, vaan postinjaolla. Iski tuurauskeikka, eikä opiskelija voi oikein mistään duunista kieltäytyäkkään, niin pitäisi sitten olla aamu viiden aikaan postissa lehtiä hakemassa. Eli puhelin herättää noin kolmen tunnin päästä. Hyviä öitä...
Noh, sattui löytymään käypäinen lancian tc, eikä tarjousta voinut ohittaa, samalla pääsin erron ylimääräisistä kuplan osista. Kapistus oli vielä täysin rempattu ja sisälsi 310-asteiset nokat, säädettävät nokkapyörät ja muuta kivaa 
Eipä siinä muu auttanut kuin tuumasta toimeen. Lähes puoli päivää meni raivaillessa, vaikka puolet ajasta oli kaverikin siinä jeesailemassa. Mutta taas rupesi lattiakin näkymään pikkuhiljaa 
Virheistä oppii 
Kuullostaa hyvin tutulta tuo hallin siivoaminen 
Mulla se on aina vaiheessa 
