Ladaboard

Kyllä se tämä oli:
http://koti.mbnet.fi/lada1971/kuvat_hie ... olada.html

Tämän kanssa vielä sattui erikoisin kokemani kokemuskin, 145 mittarissa veto hävisi, virranjakaja oli räjähtänyt pieniksi paloiksi, pyrijä hajosi ja rikkoi kannenkin ja yhden sytytysjohdon.

AI kirjoitti:Kyllä se tämä oli:
http://koti.mbnet.fi/lada1971/kuvat_hie ... olada.html

Tämän kanssa vielä sattui erikoisin kokemani kokemuskin, 145 mittarissa veto hävisi, virranjakaja oli räjähtänyt pieniksi paloiksi, pyrijä hajosi ja rikkoi kannenkin ja yhden sytytysjohdon.

puhumme siis AI:n kanssa samasta autosta

Lada-Jussi kirjoitti:puhumme siis AI:n kanssa samasta autosta :D

Kyllä vain, sen verran erikoinen ilmestys oli. Katsastuksessakin tuli kaksisivuinen vikalista ruostevaurioista ja toinen pyyhkimen sulka oli rispaantunut. Katsastusmies nyki vielä turvavyötkin että toimivat, itse kun nykäisin niin irtosi korista.

Puukylkinen Ford Station Wagon vm 1941, puukyljetkin mustaksi maalatut, oikealta ohjattava, entinen ruumisauto.

Erikoisin on varmasti ollut vm. 1938 Ford kuorma-auto. Lättäpää V8 ja synkronoimaton vaihteisto.

Odessa kirjoitti:Erikoisin on varmasti ollut vm. 1938 Ford kuorma-auto. Lättäpää V8 ja synkronoimaton vaihteisto.

Siistii, millanes toi lättäpää on moottorina? Varmaan jännää että on tajuttoman kokonen motti mut silti niinku alle sata heppaa.

Misha kirjoitti:

Odessa kirjoitti:Erikoisin on varmasti ollut vm. 1938 Ford kuorma-auto. Lättäpää V8 ja synkronoimaton vaihteisto.

Siistii, millanes toi lättäpää on moottorina? Varmaan jännää että on tajuttoman kokonen motti mut silti niinku alle sata heppaa.

Tuossa edellä mainitussa Station wagonissa oli muuten sama moottori, muistaakseni 85 hepaa

Koeajosta on jo 25 vuotta, joten nippelitiedot on unohtuneet, jos niitä oli tiedossa silloinkaan.
Silkkaa nostalgiaa sillä oli ajaa. Tehoja ei varmasti ollu hirveesti, kun pysy tien päällä. Kierrokset kuulosti pysyvän varsin maltillisissa puitteissa. Kokoa siinä kärryssä ei ollut enempää kuin Transitissa ja varmasti kuljetuskapasiteettikin oli samaa luokkaa.
Hauskinta sillä vehkeellä oli vaihtaminen pienemmälle vaihteelle. Piti muistella, mitä isä-vainaa oli kertonut sota-ajan autoista ja niiden erikoisuuksista. Onnistuin ns. puolipoljennalla ja välikaasulla pykältämään ykköselle ilman vähintäkään rutinaa. (Nappiksen vaihteistoa voi käyttää harjotteluun, kun ei käytä kytkintä, vaan välikaasulla houkuttelee pykälät. Olen nähnyt. )

Armeijan vehkeitähän ne erikoisimmat ovat olleet, Sisun telakuorma-auto, ruotsalaisten bandwagen ja uaz

Odessa kirjoitti:Koeajosta on jo 25 vuotta, joten nippelitiedot on unohtuneet, jos niitä oli tiedossa silloinkaan.
Silkkaa nostalgiaa sillä oli ajaa. Tehoja ei varmasti ollu hirveesti, kun pysy tien päällä. Kierrokset kuulosti pysyvän varsin maltillisissa puitteissa. Kokoa siinä kärryssä ei ollut enempää kuin Transitissa ja varmasti kuljetuskapasiteettikin oli samaa luokkaa.
Hauskinta sillä vehkeellä oli vaihtaminen pienemmälle vaihteelle. Piti muistella, mitä isä-vainaa oli kertonut sota-ajan autoista ja niiden erikoisuuksista. Onnistuin ns. puolipoljennalla ja välikaasulla pykältämään ykköselle ilman vähintäkään rutinaa. (Nappiksen vaihteistoa voi käyttää harjotteluun, kun ei käytä kytkintä, vaan välikaasulla houkuttelee pykälät. Olen nähnyt. )

tämä puolipoljenta tunnetaan paremmin nimellä kaksoiskytkentä, ja synkronoimattomia laatikoita oli vielä paljon sota-ajan jälkeenkin. Monissa autoissa oli ykkönen synkronoimaton. Minun toinen autoni oli VW standard -64 eli kuplan karvalakkiversio ja siinä oli täysin synkronoimaton vaihteisto. Sen kokemuksista on ollut apua kun olen joutunut ajamaan poikkinaisella kytkinvaijerilla yli 500 km:matkan. Vaihtamiset eivät tuottaneet vaikeuksia, kaupunkien liikennevaloista piti vain lähteä moottori sammuksissa, ykkönen päällä, ja sitten vain startilla liikkeelle.

Aika erikoisia olvat myös IFA Framo pakettiauto sekä siitä nuorempi versio, myöskin derkkuvehje Barkas ambulanssi.

Pavlovits kirjoitti:Aika erikoisia olvat myös IFA Framo pakettiauto sekä siitä nuorempi versio, myöskin derkkuvehje Barkas ambulanssi.

On ihan pakko kysyä,että missä olet päässyt ajamaan Barkas-ambulanssia?

Isäni osti sen Joensuusta rekisteristä poistettuna varaosiksi edellä mainittuun Framoon noin vuonna -64.
Ehdin ajella sillä meidän yksityistien pätkällä melkein koko kesän ennen päreiksi panoa. Tuo Framo oli meidän käyttöautona monet vuodet.
Ossi tuntuu tietävän nämä derkkuautot, niin kerron vielä, että Barkaksessa oli alkuperäiset Riesa-renkaat.

Pavlovits kirjoitti:Isäni osti sen Joensuusta rekisteristä poistettuna varaosiksi edellä mainittuun Framoon noin vuonna -64.
Ehdin ajella sillä meidän yksityistien pätkällä melkein koko kesän ennen päreiksi panoa. Tuo Framo oli meidän käyttöautona monet vuodet.
Ossi tuntuu tietävän nämä derkkuautot, niin kerron vielä, että Barkaksessa oli alkuperäiset Riesa-renkaat.

Kyseessä on ollut Barkas V 901,jonka eri versioita valmistettiin vuosien 54-61 välisenä aikana,eli semmoinen Framoa muistuttava "piikkinokka" Barkas.Se oli hieman modernisoitu muunnos Framosta,lamput upotettu lokasuojiin ja vähän muunneltu maski.Moottori oli sama kuin F9:ssä.Minulla ei ollut tietoa,että noita on ollut ambulanssi varusteltuina,kuten Framoja oli.Saattaa olla,että muutos on tehty Suomessa ja Framo-ambulanssin varusteet on siirretty 8-hengen pikkubussiin.V 901 korvattiin tunnetumalla B 1000-mallilla,joita myös tuotiin jonkin verran Suomeen.

itsellä myös erikoisimmat ajokit löytyy inttiajalta. Ural-maastokuorma-auto, MB Unimog ja UAZ-ambulanssi, lisäksi GAZ ja UAZ maastohenkilöautot. Automiehenä Hyrylässä.