Ladaboard

Terve!

Ei liity Warreen, vaan Škodaan, mutta sallittaneen:

Kun tunnettu automoniottelija Matti J. Tarvainen lähestyi Škodalla, kuuli sen vielä aiemmin. Muistan nimittäin itsekin mainiosti, kuinka "Tatin" Škodan ääni saapui 15 minuuttia ennen autoa.

SvS

Vaikka noista muinaisista autourheiluasioista onkin aika monta muistikuvaa, kyseinen herra on minulle tuntematon.
Esko Keinäset ja Atski Wassmanit kyllä bongattiin, mutta tuo lienee uudempaa sukupolvea.

Terve!

Matti J. Tarvainen on syntynyt 1945, ei siis enää natiainen. Ajaa yhä.

Hakukoneet kertovat lisää. Valtakunnan tunnetuimpia siivitetyn nuolen kuljettajia.

SvS

... ja oli tänäkin vuonna, kuten lukuisina edellisinäkin lähdössä nesteralliin mutta karsittiin 18 muun max.määrän ylittäneen tapaan pois... vm teki joskus jutunkin MJT:stä ja skoodakokoelmasta...

purin mun vm.71 warren kun lähti maalaukseen eipä kauan mennyt kun loksut,ovet,luukut irti

sedani-warren ajettavuuus paranee huomattavasti kun ottaa farkku-warresta takajouset niistä kierros pois.ja nakkaa alle niin warpunen on suorassa ja takapyörät samaten.ja kärjet mitkä ovat valkoisella muoviosalla voi unohtaa alkuperäiset bakeliitti.tms paremmat ovat kovempaa tavaraa ei tarvitse olla säätämässä ko.ajan etupöntöstä lähtevä putki taakse isommaksi sillä saa jo 5.hv lisää.jne

Oven ja takalokarin olen minäkin irrallisena maalannut ja enpä ole helpommin irrotettavia tavannut, mitä nyt DS-Sitikan yksipulttisen takalokarin.

juu mulla oli ds.myös siitähän lähti tosiaan kun sen mutterin avaa

Eisenachissa "Heimweh 2010"-Warrekokoontumisen (31.7-1.8 ) tiimoilta tehty video, jossa tutustutaan kaupungin nähtävyyksiin:
http://www.youtube.com/watch?v=taWAQ9KU ... re=related

Samoin em. kokoontumisen yhteydessä tehty kuvasarja tehtaalta:
http://www.ipernity.com/doc/30077/album/199806

Helmi on saanut kilvet ja kaikki toimii kuten uutena! On kyllä todellinen voittajafiilis kun 6kk:n taistelun jälkeen saastetehdas hyväksyttiin takaisin luontoon

Sdelano v SSSR kirjoitti:Niinpä meilläkin saadaan nauttia esim. autokoulujen oppikirjoissa tiedoista suoraan 1950-luvulta, esimerkkinä höpinät ristikudosrenkaista ja ylipaineen aikaansaamista renkaan kulumisista keskeltä.

Terve vaan kaikille.

Ylläolevaan lainaukseen liittyen, halusin kertoa oman kokemukseni nykyrenkaista: Myös nykyään, yleisesti käytetty vyörengas (radial) kuluu huimaa vauhtia keskeltä, jos painetta on liikaa. Kaikesta propagandasta huolimatta totuus on tämä. Saa sinne renkaaseen liikaakin painetetta laittaa, jos tahtoo, mutta kovasti kuluu siinä vaiheessa keskeltä. Turvallisempi on varmasti liian suuri paine, kuin liian vähäinen paine.

Wartburg aiheeseen liittyen: Alkoi tässä vaiheessa tuntua siltä, että haluaisin olla mukana säilyttämässä toimivaa Warrea tuleville polville. Jos vaan on tiedossa sopivaa aihiota järkevään hintaan, niin olisin kiinnostunut. Peritaate mulla tässä vaiheessa on vielä se, että jos auto maksanut vuonna 1987 18 000mk, niin en aihiosta tahtoisi maksaa tänä päivänä "13 000mk" - n.2000eur. Mutta jos parille tonnille löytyy perusteltuja syitä, ja rahalleni saan vastinetta, olen valmis myös siihen summaan venymään. Jään sen suhteen odottelemaan yhteydenottoja. Myös aihiot kiinnostaa, kunhan ei tarvita suuren suuria peltitöitä.

Muuten joudun kääntymään ns. massatuotteen puoleen, eli Ladaan. Näyttää siltä, että siellä on enemmän ostajan markkinat. Hyvä sekin vaihtoehto on.

E.P. kirjoitti: Ylläolevaan lainaukseen liittyen, halusin kertoa oman kokemukseni nykyrenkaista: Myös nykyään, yleisesti käytetty vyörengas (radial) kuluu huimaa vauhtia keskeltä, jos painetta on liikaa. Kaikesta propagandasta huolimatta totuus on tämä. Saa sinne renkaaseen liikaakin painetetta laittaa, jos tahtoo, mutta kovasti kuluu siinä vaiheessa keskeltä. Turvallisempi on varmasti liian suuri paine, kuin liian vähäinen paine.

Propagandaa tai ei, vyörengas ei ole verrattavissa ristikudosrenkaaseen juuri millään osa-alueella.
Minulla ei ole vielä yhdetkään omistani renkaat kuluneet epänormaalisti keskeltä vaikka pidän aina mieluummin "liikaa" painetta kuin hienojen suositusten mukaisesti.
Kuka laittaa vaikka Ladan 13" renkaisiin ohjekirjan mukaisesti jotain 1.7/1.8...ei järjen häivää.

Mikä sitten on todella "liikaa" painetta on eri asia. Tietysti kukaan normaalijärkinen laita esimerksi 4 baaria 70-profiiliseen...paitsi rengasta vanteelle laittaessa.

Kaikkein paras tapa hajottaa erityisesti nykyaikaisen erityisesti matalaprofiilisen renkaan runko (45 alaspäin) on pitää liian pientä painetta, tyyliin 2 bar, oikean ollessa liki 3 bar. Tällä tavoin saa myös kulutettua renkaat keskeltä suljuiksi, ihme kyllä...

Onhan se toki ymmärrettävää että niihin 40-sarjalaisiin huoltiksella ilmaa laittaessa iskee varmasti epäröinti useampaankin "oikean" perimätiedon varassa elävään, kun pitäisi laittaa se 3 bar, mutta josko rengas siitä jo räjähtää tai pullistuu palloksi joten laitetaan se "turvallinen" 2... no omathan on renkaanne

Sdelano v SSSR kirjoitti:Niinpä meilläkin saadaan nauttia esim. autokoulujen oppikirjoissa tiedoista suoraan 1950-luvulta, esimerkkinä höpinät ristikudosrenkaista ja ylipaineen aikaansaamista renkaan kulumisista keskeltä.

E.P. kirjoitti:Terve vaan kaikille.Ylläolevaan lainaukseen liittyen, halusin kertoa oman kokemukseni nykyrenkaista: Myös nykyään, yleisesti käytetty vyörengas (radial) kuluu huimaa vauhtia keskeltä, jos painetta on liikaa. Kaikesta propagandasta huolimatta totuus on tämä.

Taitaapa siltikin nykyinen leveä vyörengas ylipaineella kulua reunoilta ja vajaalla keskeltä. Voi toki käydä rengasliikkeessä kysymässä asiaa. Toinen asia mikä on rengas ohjeissa muuttunut on talvirenkaiden painesuositus, ennehän neuvcottii pitämään hieman pienempää painetta talvella pidon maksimoimiseksi, nykyään taas painetta on oltava että lamellit pysyvät auki ja pito paranee.

Ukkoa lainatakseni, ennen mentiin pihalle kuselle ja sisälle savuille, nyt kustaan sisällä ja poltellaan pihalla.

Juu ihan käytännön kokemuksesta kirjoitan. Edelleen se rengas kuluu keskeltä enemmän, jos painetta on paljon. "Paljon" riippuu auton painosta. Meillä näillä nopeusrajoituksilla rengas ei juurikaan muuta muotoaan nopeuden mukaan. Ehkäpä Saksassa suurilla nopeuksilla kannattaa pitää renkaissa suuria paineita, mutta täällä meillä ei. Siis jos haluaa ajaa renkailla vaikkapa 60tkm. Jos 10tkm riittää, niin siitä vaan 2.5bar tai enemmän. Kyllä se rengas pullistuu suurella paineella, vaikka olisi teräsvyörengas.

Nimim. entisessä elämässä 70tkm/vuosi ajellut. (Autolla mentiin 100-160tkm)

E.P. kirjoitti:Wartburg aiheeseen liittyen: Alkoi tässä vaiheessa tuntua siltä, että haluaisin olla mukana säilyttämässä toimivaa Warrea tuleville polville. Jos vaan on tiedossa sopivaa aihiota järkevään hintaan, niin olisin kiinnostunut. Peritaate mulla tässä vaiheessa on vielä se, että jos auto maksanut vuonna 1987 18 000mk, niin en aihiosta tahtoisi maksaa tänä päivänä "13 000mk" - n.2000eur. Mutta jos parille tonnille löytyy perusteltuja syitä, ja rahalleni saan vastinetta, olen valmis myös siihen summaan venymään. Jään sen suhteen odottelemaan yhteydenottoja. Myös aihiot kiinnostaa, kunhan ei tarvita suuren suuria peltitöitä.

Muuten joudun kääntymään ns. massatuotteen puoleen, eli Ladaan. Näyttää siltä, että siellä on enemmän ostajan markkinat. Hyvä sekin vaihtoehto on.

Warre-Team katseli pitkään 353:a sekä Suomesta että Saksasta. Vaikka auto on ollut halpa ostaa uutena niin Wartburgin hintakehitys on ollut Saksassa todella huimassa nousussa, johtuen Itä-Saksaa kohtaan olevasta ostalgiasta. (Saksalaiset rupesi ymmärtämään ostalgian päälle viisi vuotta myöhemmin kun WT )

Ostimme ensimmäinen Helmen v 1998, 2000mk:lla ja auto oli leimattu ja huollettu. Nykypäivänä hyväkuntoisten 353:n hinnat ovat Saksassa n 5000€ ja täysin entisöityjen lähentelee 10000€ + tähän pitää lisätä sitten vielä hakukustannut Suomeen. Eli mielestäni härmän hinnat ovat vielä todella halpoja. Wartburg on varmasti erittäin hyvä sijoitus tulevaisuutta ajatellen, samalla tavalla kuten 50/60-luvun Cadillacit, joiden hinnat on tuplaantuneet Suomessa 10 vuodessa...ja niiden hinnat jatkavat nousua joka vuosi.